Iltapalaksi paahdettua rottaa

on

Laakea korillinen savuavia mustia rotan takajalkoja saa länkkärin haukkomaan henkeään taiwanilaisella katuruokatorilla.

Myyjä heittää kourallisen suolaa hassusti ilmaan sojottavien raajojen päälle ja möyhii niitä hetkisen. Lusikallinen höyryäviä rotan peräpäitä pussiin ja matka voi jatkua seuraavan kojun luo.

Jos haluat kunnon taiwanilaista ruokaa, löydät sen nk. night marketin katuruokakojuista. Niitä on jokaisessa kaupungissa ja kylässä. Night markettien sijainnit löydät helposti kartasta. Kyseessä ei ole mikään pop up -tempaus, vaan arkeen kuuluva vakiintunut tapahtuma.

Jos olet valveutunut reissaaja, olet ottanut etukäteen selvää netistä, mitä minkäkin näköinen ruoka on. Ostovaiheessa ei ole välttämättä aikaa tai mahdollisuuksia ottaa selvää, minkä nisäkkään raajoja seuraavaksi rouskuttaa. Myöskään yhteistä kieltä ei juuri löydy. Parhaat annokset saa asettautuen pisimpään jonoon tasarahan kera ja keräämällä syliinsä ruokaa useammasta kojusta.

Kun kahden kesken samoaa läpi yhden night marketin, saa pitkän illallisen verran vatsantäytettä. Katuruokaa uskaltaa syödä, kun valitsee suosituimmat mestat ja kiireisimmät kojut. Niissä kierto on niin nopeaa, etteivät raaka-aineet ehdi pilaantua. Taiwanissa moni katuruoka on myös hyvin höyrytettyä tai paistettua, joka pelastaa ruokailijan pahimmilta pöpöiltä.

Miltä taiwanilainen katukeittiö sitten maistuu? Japanilaista länsimaisemmalta, Kaakkois-Aasiaa miedommalta, Intiaa helpommalta, Jenkkejä kevyemmältä ja Eurooppa yksinkertaisemmalta. Omalta ja erikoiselta. Yleensä jännältä. Joskus jopa tylsältä. Taiwanilainen ruoka ei ole kovin rasvaista, eikä suolaista. Värit, muodot, raaka-aineet, valmistustavat ja tapasmainen tyyli syödä vähän kerrallaan tekevät Taiwanin katuherkuista kiinnostavia. Erilaisia ruokia, jotka soljuvat mukavasti kurkusta alas.

Tietenkin löytyy muutama aisteja riistävä poikkeus. Suurin osa pahimmista Taiwanin ruokakammotuksista haisee meidän neniimme niin hirvittävältä, että niitä ei vahingossakaan tule ostettua. Kurkunpäätä raiskaava katku on tuttu Kiinan ruokakortteleista. Siis juuri niistä paikoista, joissa on keihästetty friteerattuja skorppareita, merihevosia ja kananpäitä.

Myös suosittu stinky tofu on länkkärille traumatisoiva kokemus. Se näyttää kivalta, eikä haisekaan kummoiselta, mutta jo yksi palanen fermentoitua tofukökkälettä levittää suuhusi maun suoraan 94-vuotiaan kiinalaisvanhuksen happamaksi käyneestä suusta. Ja siis kuolleen 94-vuotiaan suusta. Fermentoituja ruokia on kuitenkin vähän, eikä stinky tofukaan sentään päihitä lähes pelkkään oksennuskakomiseen johtavaa japanilaista nattoa.

Taiwanilaisruokien herkullista suolaisuutta kyydittää usein savumainen utu tai makea vivahdus. Maku on kaukana totutusta, mutta niin miellyttävä, ettei parin päivän jälkeen ole vielä ollenkaan matkailijan kaipuuta niille tutummille pastoille ja pizzoille.

Me otimme screenshotit kivoimman oloisista herkuista kännykkäämme jo hotellilla ja tiedämme popsivamme nyt rottien sijaan paistettuja vesikastanjoita. Näyttävät ensialkuun pelottavilta kalmasta koukistuneilta elikoilta, mutta ovat hauska välipala vihersipulipiiraiden, kalapullien, donitsien, maapähkinäjätskilettunyyttien ja dumplingsien väliin.

Testaa ainakin:

Kevätsipulipannukakut (scallion pancakes), maapähkinäjäätelö (shaved peanut ice cream) ja joku tapioca-helmin höystetty juoma. Ja tietenkin se stinky tofu, jos uskallat;-D

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s